keskiviikko 23. marraskuuta 2011

My name is Bond, James Bond

Kirja-arvostelu:

James Bond Tohtori Eialkuperäinen nimi       James Bond Dr NO                                  ilmestymisvuosi (en)  1958                                                        Julkaisija                     Jonathan Cape                                               Kirjoittaja                    Iean Fleming                                                 Suomentaja                 Markku Lahtela





Kaukana Jamaikan saarella kaksi Britanian salaisenpalvelun agenttia katoaa jälkiä jättämättä.
Arvaamattomuudestaan tunnettu jamaikalainen agentti on mahdollisesti ottanut mukaansa naispuolisen agentin,sytyttänyt tulipalon ja karannut Jamaikaan.
Britania:n kovia kokenut salainen agentti 007 lähetetään ”lomakeikalle” tutkimaan tapausta.
Jamaikalla agentti huomaa, että kyseessä on murha.
Bondin jatkaessa jamaikalaisen agentin työtä huomaa hän
jälkien johtavan pahamaineiselle Crab Keyn saarelle.
007 vieraillessa saarella tulee hän huomaamaan, että
Crab Key:tä asuttavat helposti suuttuvat kiinalaiset aseineen.
Apuna Bondilla on vain avustaja ja Colt-pistooli. Vihollisia saarella asustaa sadoittain.
Naisia, uhkapeliä, ammuntaa, vaarallisia tilanteita ja lisää naisia. Dekkarissa ei ole tylsää aloitusta, tai lopetusta ja aina on jännittämisen aihetta. Komentaja Bond on naistenmies ja onnistuu löytämään naisen jopa kielletyltä saarelta keskeltä merta.
Suurin siivu havainnollistavista teksteistä kuluukin naisten piirteiden ja vankiloiden kuvailemiseen.
Kirjan kiehtovuus on Ian Fleming:in tekstissä, jossa on ajatuksia herättäviä pohdiskeluja, sivistyneesti käytyjä keskusteluja ja Fantasia-kirjallisuudesta lainattuja vivahteita.
Hyväksi kirjan tekee sen vanhuus ja yksinkertaisuus, sillä yli-inhimillisiä apuvälineitä ei ole vielä edes keksitty ja hullu johtaja on vain hullu johtaja. On myös mielenkiintoista lukea, miten ylivoimainen väline on satelliittipuhelin tai terä-ase kengän kärjessä.
Tavalla tai toisella Bond selviää aina ansasta tai vaarallisesta tilanteesta, se on selvää, mutta lukea kirja pitää, koska haluaa tietää miten hän tällä kertaa kekseliäisyydellään niistä selviää.
Ensimmäiseksi Bond-kirjaksi tämä kirja on loistava, mutta Bond kirjojen lukeminen kannattaa jättää yhteen tai kahteen teokseen, sillä teokset noudattavat samaa kaavaa.
Kirjan Suomennuksessa voisi olla parantamisen varaa, koska siitä löytyy sanontoja ja kuvauksia, jotka eivät tilanteeseen sovi.(Välillä tohtorin nimikin on pienellä kirjaimella ja häntä puhutellaan pelkkänä Ei:nä).