Tekstitaitovastaus

                                                                             Kadotus

 Erkki Lampénin teksti kodin kuvalehdestä 18/2008 kertoo omaa tarinaansa kokemuksistaan huonomuistisuudesta elämän aikana.
 Tekstissään hän käyttää viestittämiseen humoristista/rikasta kieltä, kielikuvia ja liioittelua .
Esimerkiksi "ilmeisesti päähäni oli tullut reikä, josta se (salasana) oli päässyt karkuun."
 Lampeen kirjoittaa kuinka huono muisti oli vaivannut häntä hänen nuoren ikänsä, mutta yllättäen mainitsee  teinivuosiensa jälkeen kykenemään muistamaan tapahtumia lähes  kuin valokuvamuistin omaava henkilö."Runoilija elää kahden maailman välillä, sinä sanoit silloin, kun kalkkunakeiton valmistumista odotellessamme kävelimme polun mutkassa maakellarin ohi ja taivaalla elefantin muotoinen pilvi"
Myöhemmin tekstistä saa lukea kun kirjoittajan muisti taas heikkenee ja hän joutuu kehittämään hokemia jotka koskevat hänen jokapäiväisiä käyttöesineitään "avaimet, rahat, tupakat" joista ensimmäisenä mainitun hän kirjoittaa kiinnittäneensä vyölenkillä housuihinsa.
Hullunkurista lienee se, että kirjoittajalla on hänen kuvastaan päätellen jo paljon elinvuosia takanaan, mutta hän ei silti ole kauhean kauas muistinsa kehittämisessä päässyt.

Huonomuistisuuden sanansaattaja mainitsee myös, että hajamielisyys aiheuttaa hänelle paljon arkipäivän harmeja. Esimerkiksi maksamatta unohtuneista laskuista ja päällekkäin sovituista tapaamisista ynnä muista muista noloista tilanteista. 

Kolumni on kirjoitettu siten, että voisi kuvitella itsensä kuuntelemaan tarinaa, jota joku kasvotusten kertoo.

Tekstin kirjoittajan omakohtaisuus näkyy tekstissä siten, että hän kertoo, kuinka hän on itse hävittänyt kaikkea mahdollista ja mahdotonta