perjantai 17. toukokuuta 2013

Kirjallisuusessee (5.1)

Kuvittele itsesi kivimuurien ympäröimään vankilaan, jossa kuolema on helpotus. Paikkaan, josta hautapaikat ja arkut ovat jo loppuneet. Paikkaan, josta et ole varma, selviätkö ikinä ulos elävänä.
     Alber Camuksen rutto on teos, joka kertoo vahvoista tunteista ja vaikeista ajoista.
Camuksen kirja alkaa siitä, kun pientä ranskalaista kylää alkaavat  kohdata oudot ilmiöt, jotka johtavat pikkuhiljaa täyteen kaaokseen ihmisten yrittäessä kuitenkin kokoajan pitää arvoistaan kiinni.
    Kirja kuvailee monipuolisesti byrokratian asemaa käytännössä, se mitä ylempi taho tekee kansalaisten hyödyksi kuvaillaan usein riittämättömäksi ja hyödyttömäksi.
     Teoksen kerronta on muutenkin sillä tavoin erikoista, että päähenkilöiden näkemykset ovat selvästi erilaiset ja ne työrmäävätkin jossain kohtaa yhteen.
      Alue, jolla kirjan tapahtumat ottavat paikkansa on meren rannalla sijaitseva muurit omaava ranskalainen kaupunki, josta on hyvät junayhteydet muualle maailmaan.
        Kauhutunnelman kuvaamiseen on käytetty paljon sivuja ja ohikiitävät täydet ruumisratikat antavatkin aika kaamean kuvan tapahtumista.
Erityisesti itseäni kiinnostivat kirjan filosofiset pohdinnat ja eettiset vanhentumattomat kysymykset, jotka syntyvät vain elämän ollessa helposti kadotettavissa.
       Ruton päähenkilöit ovat muutenkin mielestäni kiinnostavia, vaikka en koekkaan samaistuvani heihin, pidän kuitenkin mahtavana saavutuksena sitä, että joku on saanut nuo roolit kirjoitettua oman mielikuvituksensa syöväreistä.
        Jos itse saisin määritellä kirjan tyypin antaisin sille kauhukirjan tittelin, sillä minusta se pyrkii kaikin keinoin kuvaamaan sitä kurjuutta, josta pikku kaupungin lääkärin potilaat kärsivät.
Kirjailija kuvaa tapahtumia eri eettisen ja arvovaltaisen katsaumuksen omaasvilta henkilöiltä välilla tarkastellen Lääkäri Rieuxia välillä kuvaillen , kuinka vanhus sylkee huvikseen kissan päälle parvekkeelta.
         Kirja on mielestäni positiivinen lukukokemus, enkä itse löytänyt siitä mitään huonoa,. Se oli kiinnostava ja monipuolinen kuvaelma raivoavasta taudista, joka vaikuttaa kaikkiin jollain tavoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti